Tunnistatko kosketusvajeen?

Ihminen tarvitsee kosketusta. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Kosketus on tärkeää sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta. Kosketuksen tärkeydestä tiedetään tutkimusten valossa jo paljon. Kosketus on muun muassa äärimmäisen tärkeää lapsen kehittymiselle, ja kosketuksen puute vaikuttaa haitallisesti aivojen ja lapsen tunne-elämän kehitykseen.

Kosketusta tarvitaan myös aikuisena ja se on tärkeää fyysisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin kannalta. Kosketuksen avulla välitetään turvallisuuden tunnetta ja läheisyyden kokemuksia. Kosketus auttaa vähentämään stressiä, lisäämään luottamusta ja parantamaan ihmissuhteita. Lisäksi kosketus voi auttaa esimerkiksi lievittämään kipua ja jännitystä.

Mutta mitä jos kosketusta ei saa?

Oletko kuullut kosketusvajeesta? Kosketusvajeella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö ei saa tarpeeksi kosketusta ja läheisyyttä toisilta ihmisiltä. Kosketusvaje voi johtua monesta syystä. Se voi olla seurausta yksinäisyydestä, mutta yhtä hyvin kosketusvajetta voi kokea parisuhteessa tai perheessä. Kosketusvaje on yleisempää erityisesti vanhusten ja yksin asuvien keskuudessa, mutta myös lapsilla ja perheellisillä.

Heikosti tunnistettu ja tunnustettu kosketusvaje

Kosketusvaje on todellinen, olemassa oleva ongelma. Ilmiöstä on kyllä puhuttu jo vuosien ajan, mutta valitettavan vähän. Kolme vuotta sitten iskenyt pandemia-aika eristyksineen ja rajoituksineen vähensi ihmisten välistä kosketusta ehkä enemmän kuin mikään ihmiskunnassamme aiemmin, mutta kosketusvaje ei tällöinkään noussut otsikoihin asti. Syitä tähän voimme vain arvailla. Yksi syy varmasti on se, että vaikka kosketusvaje on sanana helppo ymmärtää, sitä on hyvin vaikea tunnistaa.

Kosketusvaje ei oireile spesifisti tai näkyvästi. Se ei nosta ihottumaa, saa silmiämme punoittamaan tai aiheuta särkyä jossain tietyssä kehon osassa. Jos kosketusvaje oireilisi tunnistettavammin, ehkä huomaisimme ja tunnistaisimme sen helpommin.

Kosketusvajeen oireet ovat moninaisia ja yksiöllisiä, ja ne voivat olla hyvin samanlaisia kuin vaikkapa stressin oireet. Siksi oireet on helppo selittää jollain muulla syyllä, kuten työstressillä, univajeella tai vaikka liikunnan puutteella.

Korjaava kosketus voi yllättää

Olen itse kokenut useita kertoja, miten kosketushoitoon tullut asiakas on hoidon jälkeen sanonut, että hän ei ollut ymmärtänytkään miten paljon hän oli kaivannut kosketusta. Nämä asiakkaat eivät yleensä ole tulleet hoitoon saadakseen juuri kosketusta, vaan yleisemmin toiveenaan saada helpotusta stressiin ja sen aiheuttamiin oireisiin. Hoidon aikana moni on kuitenkin saanut ahaa-elämyksiä siitä, että nimenomaan kosketus olikin se, mitä he olivat kaivanneen.

Aiheesta lukuisten ihmisten kanssa keskustellessani moni on myös tuonut esiin, miten kosketus joskus tuntuukin aivan yllättävän ja erityisen hyvältä. Kosketus voi jopa hätkähdyttää, ikään kuin hermostomme säikähtäisi ja hämmästyisi kosketusaistimusta ja pysähtyisi ihmettelemään sitä miten mukavalta se tuntuukaan. Reaktion voi aiheuttaa kampaajan hiusten pesu, ystävän yllättävä halaus, työkaverin ohimennen olkapäällesi laskema käsi, tai hierojan ensimmäinen kevyt kosketus selällä.

Voisiko tällainen voimakas reaktio toisen ihmisen kosketukseen olla merkki siitä, että sinulla on kosketusvajetta? Hermostosi on päässyt vaipumaan kuin talviuneen, ja hätkähtää hereille miellyttävän kosketuksen myötä.

Sen lisäksi, että kosketusvajetta on vaikea tunnistaa, siihen on ehkä vielä vaikeampaa hakea apua. Kosketuksen puute voi aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja henkisiä oireita ja vaivoja, kuten erilaisia kipuja ja jännittyneisyyttä, ongelmia vireystilan, mielialan ja tunteiden säätelyssä, stressiä, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja unihäiriöitä. Lisäksi kosketuksen puute lisää yksinäisyyttä, sekä luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden tunteen puutetta. Näin noidankehä onkin valmis: losketusvajeesta kärsivä vetäytyy herkästi vielä enemmän omiin oloihinsa, ja saa kosketusta vielä aiempaakin vähemmän.

Millaista kosketusta sinä kaipaat?

Jokaisella ihmisellä on erilaiset ja yksilölliset tarpeet, ja tämä pätee myös kosketukseen. Vaikka kaikki tarvitsemme kosketusta, osa meistä kaipaa ja kokee tarvitsevansa sitä enemmän kuin toiset. Siksi olisikin tärkeää, että voisimme keskustella kosketuksen tarpeestamme, vähintäänkin läheisten ihmisten kanssa. Oletko kertonut tai muuten osoittanut läheisillesi millaista kosketusta sinä kaipaat ja miten paljon? Onko sinun helppo sanoa että tarvitset halauksen? Entä onko sinun helppo tarjota kosketusta toiselle?

Kosketukseen liittyviä hyviä vaikutuksia on toki mahdollista saada muillakin tavoilla, kuten liikunnasta, musiikista, luonnosta liikkumisesta, lemmikkieläimien rapsuttelusta, tai esimerkiksi muiden ihmisten auttamisesta tai muusta merkityksellisestä tekemisestä. Toisen ihmisen kosketusta ei kuitenkaan voi täysin korvata. Jos kokee, ettei saa kosketusta niin paljon kuin mitä kaipaisi, kosketusaistimuksia voi hakea myös erilaisista hoidoista. Erityisen tehokasta hoitoa kosketusvajeeseen on rauhallinen ja kipua tuottamaton kosketushoito. Auvo ja Brain Relief -hoito on suunniteltu juuri näin – lempeäksi, helposti lähestyttäväksi hoidoksi, jossa kaikki kosketus on turvallista, ennakoitavaa, lempeää, hoitavaa ja kunnioittavaa.

Voisitko sinä tarjota toiselle ihmiselle hoitavaa, hyvää tekevää kosketusta? Osalla meistä on luonnostaan taito ja herkkyyttä antaa toisille miellyttävää ja lempeää kosketusta. Vaikka koskettaminen ei olisi sinulle luontevaa tai helppoa, voi hoitavan kosketuksen tarjoamista myös opiskella ja harjoitella. Helppo tapa tähän on Auvo-verkkokurssi. Auvo-ryhmään osallistumalla saat lisäksi itse nauttia rentouttavasta kosketushoidosta.

Kirjoittaja Anna Jalava on toinen Auvo-hoidon kehittäjistä ja pääkouluttajista, Brain Relief pääkouluttaja ja Brain Relief Academyn toimitusjohtaja.